Nurmeksen rhy:n Vuoden Erämies 2007 - puhe

(15.12.2007)

Arvoisa Nurmeksen Erätuliväki!
On erinomainen ilo ja kunnia saada tällainen "Vuoden Erämies - titteli" , jonka kohteeksi minäkin olen nyt joutunut. Tällöin - hiljaa mielessään tulee pohtineeksi asiaa - olenkohan minä nyt tuon arvonimen ansainnut. Pohdiskelu on tietyllä tavalla turhaa. Jos muuta väittäisin, arvostelisin samalla valitsijaraadin työtä ja arvostelukykyä ja ainakin ne henkilöt, jotka aiemmin ovat tämän arvonimen saaneet, ovat sen todellakin ansainneet. Siispä nöyrin kiitos tästä arvokkaasta mieltä lämmittävästä huomionosoituksesta.

Yleensä Vuoden Erämieheltä odotetaan näissä tilaisuuksissa, että hän sanoisi jotain lähinnä paikallisista eräoloista. Käytänpä siis minäkin lyhyen puheenvuoron asioista.

Nurmes on kokonaisuudessaan erinomaista kaiken riistan metsästysaluetta, jopa siinä määrin, että pitäjämme on hyvin haluttua metsästysmaata myös muualla Suomessa asuville. Erityisesti Nurmeksessa sijaitsevat valtion maat vetävät tänne runsaasti ulkopaikkakuntalaisia ns. turistimetsästäjiä ja tuovat monella eri tavalla tänne paikkakunnalle euroja, jotka vaikuttavat positiivisesti veroina ja suorina tuloina koko paikkakunnan väestöön. Esimerkiksi Peurajärvi-Mujejärvi alueelle on myyty tänäkin vuonna n. 1250 pienriistalupaa, joista 270 on ns. kausilupia. Kausiluvista suuri osa on tietenkin paikkakuntalaisilla metsästäjillä.

En aio kuitenkaan puhua tästä, vaan siitä, että meillä Nurmeksessa on tavallaan kaksi erilaista metsästäjäkuntaa - ensiksikin yksityismailla metsästävät ja toisaalta valtion mailla metsästävät paikkakuntalaiset. Yksityisille maille muodostetuissa metsästysseuroissa metsästys on yleensä halvempaa ja jäsenmaksut ovat pieniä johtuen alhaisista tai olemattomista metsästysalueiden vuokrista. Valtion mailla metsästys on tunnetusti huomattavasti kalliimpaa suurempien maanvuokrien ja lupamaksujen maksujen johdosta.

Itse edustan näitä valtion mailla metsästäviä ja toimin suuressa metsästysseurassa, jolle on vuokrattu valtiolta pienriistan ja hirvieläinten metsästysoikeus yksityismaiden tapaan. Tällaisia seuroja on Nurmeksessa muutama.

Valtion maille on viime vuosina perustettu runsaasti uusia rekisteröityjä metsästysyhdistyksiä ja heille on vuokrattu suuri osa täällä sijaitsevista valtion maista hirvenmetsästystä varten. Ne ovat tietenkin metsästysseuroja siinä missä kaikki muutkin rekisteröidyt yhdistykset. Nurmekselaisten perustamia tällaisia metsästysseuroja on Nurmeksen itäpuolisella alueella kymmenkunta ja joitakin muualla Nurmeksessa. Vaikka metsästys näillä seuroilla onkin kalliimpaa kuin yksityismailla, ovat kaikki kuitenkin siitä huolimatta saamiinsa metsästysmahdollisuuksiin tyytyväisiä ja haluavat asemansa Metsähallituksen vuokralaisina säilyttää. Metsähallitus on kyllä myös hyvä ja luotettava vuokraisäntä. Varsinkin, kun vuokralaiset muistavat olla lainkuuliaisia ja pitävät asioistaan hyvän huolen.

Nurmekselaisilla metsästysseuroilla on yleisesti ottaen hyvä meininki yhteisiä asioita hoitaessaan, mutta tämä vuokramaista johtuva vastakkainasettelu valtion maiden / yksityismaiden metsästäjät - on aiheuttanut jonkin verran säröä riistanhoito-yhdistyksen hallinnon tasolla. Valtion mailla metsästävien edustajaa ei olla juurikaan saatu yhdistyksen hallitukseen mukaan yhteisistä, koko Nurmesta koskevista asioista keskustelemaan ja päättämään - ei edes varajäsentasolla.

Nurmeksen rhy:n hallitus on tehnyt keväällä 2007 esityksen aluejaosta, jonka mukaan Nurmeksessa on 7 lohkoa. Periaatteena on, että kukin lohko sopii sisällään, kuka edustaa lohkoa hallituksessa. Yksi lohko näistä käsittää ainakin itäiset valtion maat ja näiden sisällä sijaitsevat n. 5000 ha:n yksityismaat pitäen sisällään noin 300 seurojen metsästäjää sekä muutamia satoja nurmekselaisia lupakirjametsästäjiä.

Rohkenenkin esittää, - niillä valtuuksilla, joita minulla ei ole - että kaikki lohkot pitävät tulevaisuudessa kiinni riistanhoitoyhdistyksen vakavamielisesti tekemästä lohkojaosta ja sopivat keskenään - tavalla tai toisella - siitä kuka pannaan yhdistykseen töihin ja kuka varamieheksi. Hallituksen jäsenyys ei ole kunniavirka, vaan uutteran työskentelyn ja uhrautumisen paikka - eikä suinkaan oman lohkon vaan koko Nurmeksen metsästäjäkunnan ja -olojen parhaaksi. Uskon, että äänestämällä vaikuttamisen tarve saadaan tyydytettyä vaikkapa puheenjohtajasta äänestämällä, niin kuin nyt on joka kerta tehty. Meillä nurmekselaisilla onkin vähän sellainen surullisenkuuluisa maine rhy:n vuosikokousten äänestyskäyttäytymisistä.

Lopuksi haluan vähän muistella historiaa ja kertoa itsestäni ja Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksessä.

Tulin Nurmekseen Vappuna 1960 jolloin tänne perustettiin Liikkuvan poliisin Nurmeksen komennuskunta ja otin hoitaakseni heti alkuun eräpoliisin tehtävät lähinnä Ylä-Karjalan ja ympäristön alueilla. Töitä olikin ja parissa vuodessa uuden komennuskunnan vaikutus näkyi. Metsästys- ja kalastuskorttien myyntiluvat pomppasivat molemmat sektoreilla useilla sadoilla. Nimismiespiirien kansliat, jotka silloin hoitivat metsästys- ja kalastuskorttiasiat, antoivat leikkimielellä minulle huomautuksia siitä, kun olin aiheuttanut niin paljon lisätöitä. Syksyllä 1960 minut kutsuttiin silloisen Nurmeksen yleisen riistanhoitoyhdistyksen johtokunnan kokoukseen, jossa ilmoitettiin, että olen Nurmeksen rhy:n johtokunnan varajäsen. Siitä se ura sitten urkeni. 1962 lait muuttuivat ja metsästäjät järjestäytyivät riistanhoitoyhdistyksiin, riistanhoitopiireihin ja Metsästäjäin keskusjärjestöön. Kävin silloin heti alkuun rhy:n toiminnanohjaaja- ja riistanhoidonneuvojakurssit, jotka molemmat olivat kestoltaan noin viikon mittaiset koulutusjaksot.

Vuodet 1962 - 1973 toimin Nurmeksen rhy:n toiminnanohjaajana sekä 1980 luvulla vielä toistamiseen pari vuotta ja vielä kerran yhden kevätkauden hoitelin yhdistyksen hirvilupa-asiat. Edustin rhy:tä 15 vuotta rh-piirin kokouksissa ja sittemmin toimin 14 vuotta piirin puheenjohtajana ja saman ajanjakson MKJ:n hallituksessa, aina myöskin kotiseutuni Nurmeksen metsästäjiä edustaen. Sen jälkeen noin 12 vuotta on tullut hömyttyä rhy:n erilaisissa tehtävissä, kuten kouluttajana, kokousten puheenjohtajana, kokousedustajana, tilintarkastajana, ammunnan valvojana sekä erävalvontatehtävissä.

Kiitokset näistä hyvistä menneistä ajoista nurmekselaisille metsästäjille, joiden mandaateilla olen paljolti saanut tehtävissäni toimia.

Kiitän myös vielä kerran "Vuoden Erämies" - arvonimestä ja toivotan omasta puolestani erätuliväelle hyvää joulunodotusaikaa ja Joulua sekä Erärikasta Uutta Vuotta 2008.

Are Pylkkänen