Are Pylkkänen in memoriam

Karjalan Maa 2.12.2008

Are Pylkkänen haudan lepoon

Nurmeksen vuoden 2007 erämies Are Pylkkänen saa erämiehen kontin Nurmeksen riistanhoito-yhdistyksen puheejohtaja Pentti Pulkkiselta Nurmeksen erätulilla 15.12.2007.

Poliisin palveluksessa elämäntyönsä tehnyt ja erityisesti suomalaiseen metsästykseen vaikuttanut Are Pylkkänen on poissa. Hänet siunattiin haudan lepoon lauantaina Mikkelissä. Pylkkänen menehtyi pitkän sairauden murtamana marraskuun 9. päivänä.

Reserviläistoiminta ja metsästys olivat Pylkkäsen vapaa-ajan ja eläkeläispäivien päällimmäiset harrastukset. Innokas eränkävijä vaikutti metsästyksessä hyvin laaja-alaisesti valvonnasta hallintoon ja aina lainsäädäntötyöhön saakka.

Pylkkänen toimi 12 vuotta Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin puheenjohtajana ja pitkään Suomen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksessa. Ansioistaan metsästyksen hyväksi tekemästään työstä hänet palkittiin MKJ:n suuransiomerkillä ja valittiin Pohjois-Karjalan Vuoden erämieheksi 1999.

Metsästäjäin Keskusjärjestössä tekemänsä työn lisäksi Pylkkänen vaikutti valtakunnallisesti metsästykseen lainsäädäntötyön kautta. Hänen kynänsä jälki näkyy keskeisesti 1993 voimaana tulleen metsästyslain kokonaisuudistuksen sisällössä.

Pylkkäsen asiantuntemusta hyödynnettiin myös metsästyslainsäädännön soveltamisessa. Häntä kuultiin oikeuksissa asiantuntijana sitä koskeneissa tapauksissa. Pylkkänen myös itse seurasi oikeuksien metsästysjuttuja kooten niistä laajan arkiston.

Pylkkäsellä riitti aikaa ja tarmoa myös metsästysseuratoiminnalle. Hän oli perustamassa Hyrinän erää 1960-luvulla ja toimi pitkää sen puheenjohtajana. Nuijan varteen hän palasi vuosikymmenen alussa seuran ja Mehtovaaran erän yhdistyttyä ja hoiti tehtävää aina tämän vuoden alkuun.

Oikeudenmukaisuus

Are Pylkkänen muutti Nurmekseen vuoden 1960 alussa, ja pian muuttonsa jälkeen hän liittyi Nurmeksen reservinupseerit ry:een. Hän oli luomassa yhdistyksen edelleen järjestämää Operaatio umpihankea ja osallistui niistä jokaiseen viime kertaa lukuun ottamatta.

Pylkkänen osallistui aktiivisesti reserviupseeriyhdistyksen hallintoon toimien yhdeksän vuotta puheenjohtajana ja 12 vuotta hallituksen jäsenenä. Reserviupseeriliitto palkitsi hänet vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstään korkeimmalla ansiomerkillään. Sotilasarvoltaan Pylkkänen oli reservin kapteeni.

Niin metsästys- kuin reserviläistoiminnassakin Pylkkänen opittiin tuntemaan erinomaisena organisaattorina. Niinpä hän toi osallistumiinsa toimintoihin jämäkkyyttä ja linjakkuutta. Mieheen myös luotettiin täysin, sillä hän piti lupauksensa aina.

Pylkkäsen toiminnan keskeisiä ohjenuoria oli oikeudenmukaisuus, ja ratkaisuja tehtäessä hän pyrki tarkastelemaan niiden vaikutuksia laaja-alaisesti. Nuo pohdinnat ulottuivat hänelle itselleen rakkaan harrastuksen metsästyksen osalta aina sen suhteeseen muuhun yhteiskuntaan.

Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksessä Pylkkänen toimi mm. sivutoimisena toiminnanohjaajana. Hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa, arvostuksensa ja asiantuntemuksensa tulivat korostetusti esille yhdistyksen kokouksissa, joissa oli käsiteltävinä vaikeita asioita.

Ei ollut epäillystäkään siitä, kenet kokous visaisempien asioiden äärellä valitsi puheenjohtajakseen. Ja Are Pylkkänen hoiti tehtävän leppoisalla ja juohevalla tavallaan saaden paimennettua asiat kokousväkeä tyydyttäviin lopputuloksiin.

Jaakko Pikkarainen




Ylä-Karjala 2.12.2008

Are Pylkkänen viimeiselle matkalleen

Nurmeksen vuoden 2007 erä-miehen Are Pylkkäsen kiitospuhe Nurmeksen erätulilla 15.12.2007

Suomalaiseen metsästykseen laajasti vaikuttanut Are Pylkkänen siunattiin haudan lepoon lauantaina Mikkelissä. Hän menehtyi isänpäivän iltana pitkän ja vaikean sairauden murtamana. Aikalaistensa mieliin hän jäi oikeudenmukaisuuteen pyrkineenä ja omalla esimerkillään vaikuttaneena miehenä, joka oli erinomainen organisoija.

Virkauransa Pylkkänen teki poliisin palveluksessa, ja Nurmekseen hän muutti vuoden 1960 alussa. Metsästyksen ohella reserviläistoiminta oli Pylkkäsen läheisin harrastus. Hän liittyi Nurmeksen Reservinupseerit ry:een pian paikkakunnalle muuttamisensa jälkeen.

Pylkkänen oli luomassa reservinupseerien Operaatio umpuhankea ja osallistui siihen viime kertaa lukuun ottamatta. Hän oli organisoimassa romunkeräystä, jolla yhdistys maksoi hankkimansa Tetrivaaran majan lainoja.

Pylkkänen toimi reserviupseeriyhdistyksen puheenjohtajan yhdeksän ja hallituksen jäsenenä 12 vuotta. Reserviupseeriliitto palkitsi hänet työstään korkeimmalla ansiomerkillään. Sotilasarvoltaan Pylkkänen oli reservin kapteeni.

Kaikilla tasoilla

Are Pylkkänen oli innokas erämies, joka vaikutti suomalaiseen metsästykseen aina lainsäädäntöä myöten. Hän oli muutaman muun nurmekselaisen kanssa perustamassa Hyrinän Erää vajaat kolme vuotta paikkakunnalle muuttonsa jälkeen.

Pylkkänen johti seuraa 25 vuotta ja otti puheenjohtajan tehtävän uudelleen vastaan sen ja Mehtovaaran Erän yhdistyttyä vuosituhannen vaihteessa. Tässä tehtävässä hän toimi kuluvan vuoden alkuun saakka.

Metsästäjien luottamus Pylkkäseen tuli korostetusti esille Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksen kokouksissa. Jos listalla oli vaikeita asioita, niin oli itsestään selvää, kenet kokous valitsee puheenjohtajaksi. Auktoriteetillaan, asiantuntemuksellaan, lupsakkaalla olemuksellaan ja sovittelevuudellaan hän sai luovittua vaikeatkin asiat onnistuneisiin lopputulemiin.

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin hallituksessa Pylkkänen toimi 1980 alkaen ja sen puheenjohtajana 12 vuotta. Hän kuului pitkään myös Metsästäjän Keskusjärjestön hallitukseen. Ansioistaan Pylkkänen palkittiin MKJ:n suuransiomerkillä ja valittiin Pohjois-Karjalan Vuoden Erämieheksi 1999.

Asiantuntija

Are Pylkkänen oli Suomen metsästyslainsäädännön asiantuntija, ja hän oli vahvasti vaikuttamassa 1993 voimaan tulleen kokonaisuudistuksen sisältöön. Pylkkänen perehtyi metsästystä koskeviin oikeuden päätöksiin, ja häntä myös kuultiin eri oikeusasteissa asiantuntijana.

Lukemattomat suomalaiset erämiehet ovat saaneet Pylkkäsen kynän kautta selkokielisen selvyyden metsästyslainsäädännöstä. Hän päivitti metsästäjän oppaan lakiosan sekä toimi kouluttajana. Omaa tietouttaan mies jakoi aina voimiensa hiipumiseen saakka.

Pylkkäsen metsästysharrastuksen moniulotteisuutta kuvaa se, että hän oli myös aktiivinen metsästyksenvartija.

Are Pylkkänen muistetaan miehenä, joka piti sanansa ja täytti tehtävänsä tinkimättä. Hän pyrki oikeudenmukaisuuteen ja olemaan esimerkkinä muille. Päätöksiä tehtäessä Pylkkänen myös pohti niiden vaikutuksia laajemmin. Vaikka Pylkkänen oli innokas metsästäjä, niin hän tätä harrastusta koskevissa ratkaisuissa hahmotti myös sen suhdetta muuhun yhteiskuntaan.

Organisaattori

Are Pylkkänen oli yhtä aikaa huumorintajuinen ja tehtävänsä tunnontarkasti täyttävä ihminen. Miehen sanaan voi luottaa täysin, mutta samaa hän vaati myös muilta. Pylkkänen oli rehti ja vaati rehtiyttä toisilta.

Pylkkäsen toimintaa eri yhteyksissä leimasi pyrkimys suunnitelmallisuutteen ja hyvään organisointiin. Niinpä mies tällä ominaisuudellaan toi jämäkkyyttä ja linjakkuutta toimintoihin, joihin hän osallistui.

JAAKKO PIKKARAINEN